Happy birthday my love

                

Tänä iltana kuuden aikaan mulla tuli idea siinä saunoessa. Saunan jälkeen nopeasti vedin vaatteet päälle, kuivasin hiukset ja laitoin pikaset ripsarit, ja sanoin miehelle että laitappas farkut jalkaan ja suihketta kainaloon, mulla on sulle yllätys. Ajettiin siipiravintola Wingstoniin. Ollaan molemmat ihan kanansiipifaneja - ollaanha me sentään molemmat asuttu siipien "luvatussa kaupungissa" Tampereella. Mies on ihan hullu, kun se ottaa sitä tulisinta kastiketta, xx-hottia. Siinä se söi niitä siipiä tuskan ja nautinnon rajamailla. :D Ahh oli kyl niin hyvää... Käytiin ravintolan jälkeen vielä irkkupubissa irish coffeella. Tai minä kuskina join tietysti teetä. Synttärisankari oli tyytyväinen. Sehän se tärkein.  

Huomenna olis helmikuu ja mullakin on taas vihdoin töitä. Matkailualalla alkaa vilkastumaan. Tässä on jo kolme viikkoa tullu oltua enempi tai vähempi kipeänä, juuri sen ajan kun ei ole ollut töitä tarjolla. Hyvä näin, niin ei ole tarvinnut olla töistä pois. Nyt taas sitten uudella draivilla uuteen kuukauteen

pari lasia

   

Piti aukasta skumppa. Juon tässä pari lasia ihan hissukseen, aattelin jos se tätä levotonta olotilaa vähän helpottais. Saunaki lämpeämässä, että eiköhän se tästä. Tullu jo viikko podettua tätä flunssaa, tai itse asiassa kolmekin viikkoa, mutta viikko tätä äkäsempää versiota, joten pistää olon levottomaksi tämä kotona olo ja liikkumattomuus. >:/ Mä niin kaipaan kunnon liikuntaa ja muuta häppeninkiä! Onneksi oon tän flunssan kans jo voiton puolella, joten maanantaina viimeistään alkaa kyllä semmone draivi että! 

Huomenna ehkä jo luisteleen tai jotain muuta mukavaa!

Frisbeegolfia talvella

Ketkäs pöljät ne lähti pelaan frisbeegolfia tänään? :D Mehän me - mie, ukkoseni ja pikkuvelu. Toramoon on siis rakennettu talvirata ja pitihän se käydä testaamassa. Ihan mukava oli ulkoilla kun tän kovan flunssan takia ei oo viikkoon oikein voinu liikkua.

Tultiin kuitenkin siihen lopputulokseen että jätetään suosiolla frisbeegolfailut lumettomiin keleihin - eli sitten keväällä seuraavan kerran. Pelaaminen oli yhtä kiekkojen etsimistä ja yksi onnistuttiinkin kadottamaan.

    

    

there is a reason

Who`s that girl?

Välillä tulee eksyttyä selaan vanhoja kuvia. Ja pohtiin sitä miten paljon sitä on vuosien saatossa muuttunu! Toisaalta tuntuu, että kuvissa sen hetkistä minää ei enää ole - toisaalta taas voin jostain tunnistaa sen kovan ytimen - minuuden ja persoonan, joka mussa oli silloin ja on yhä. Näinhän se kai on - persoona muotoutuu tietystä muuttumattomasta, "kovasta aineksesta" (toisin sanoen perimästä tms. biologiaan liittyvästä), ympäristöstä ja kasvusta. Jos nyt ei ihan pieleen mee.

     

 Nää kuvat on joltain vuodelta 2004. Vaikea muotoilla sanoin, mitä viboja nää kuvat tuo mulle. Voin tunnistaa näistä sen mun taivaanmaalari-puoleni. Kuulemani mukaan olen ollut jo pienestä lapsesta saakka vähän sellainen oman tieni kulkija.

 

    

Kun katson vanhoja kuvia itsestäni, tulee myös leikiteltyä ajatuksilla, missä olisin nyt jos olisin tuolloin toiminut toisin ts. tehnyt toisenlaisia päätöksiä? En välttämättä vääriä päätöksiä, mutta erilaisia. 

Vuoden 2015 parhaat

Vuosi on ehtiny vaihtua jo aikaa sitten, mutta pakko vielä vähän fiilistellä vuotta 2015...

    

Alkuvuodesta käytiin kelkkaileen ja pilkillä. Oltiin varustauduttu grillimakkaroilla, vaahtokarkeilla ja kuumalla minttukaakaolla. 

    

Hurahdettiin miehen kanssa täysin frisbeegolfiin siitä lähtien, kun pikkuveljeni kysyi meitä pelaamaan. Meillä olikin kolmistaan lukemattomia frisbeegolfkierroksia kesän aikana! Niin mukavaa touhua ja tulipahan samalla ulkoiltua paljon.

Ysäriteemapolttarit Kuusamossa. No words...

    

 Eräs aika tärkeä päivä... <3

     

     

    

 Häiden jälkeinen aika, alkoi olla loppukesää. Käytiin pari viikkoa hillametillä ja poimittiin yhteensä melkein sata kiloa hilloja. Oltiin muiden mielestä aika hillahulluja. Mutta kyllähän me nautittiin. Joka reissu laitettiin nuotio pystyyn keskelle kairaa ja paistettiin makkarat, keitettiin kahvit ja syötiin muitakin eväitä. Välillä saatiin kaveriksi myös mun isosisko, pikkuveli, äiti tai isä. Hyvä ettei karhua sentään, nimittäin niitäkin on siellä seuduin.
Iltaisin käytiin porukoiden mökillä saunomassa ja rentoutumassa.

     

Kun hillahulluus oli loppunut niin alkoi sitten mustikoiden poiminta. Mies anoi jo tässä vaiheessa armoa ja varmaan mietti minkälaisen hullun marjastavaimon oli juuri nainut. :D Loppujen lopuksi jaksettiin käydä mustikkametsässä alle viikko - tosin mustikoiden puhdistaminen ja pakastaminen se vasta työlästä olikin. Yhden lauantai-illan kunniaksi tehtiin sitten mustikoista vähän drinkkejä ja istuskeltiin mun porukoiden terassilla.

    

Häämatka Espanjaan syys-lokakuussa. Oli niin lepposa pariviikkoinen. Kun palattiin Rovaniemelle, oli jo lehdet tippuneet maasta ja lämpöastemittari pakkasen puolella.