During this week

Jo viikko oltu maalla. Tarkoitus ois olla täällä vielä pitkälle toista viikkoa, kun alkaa vesisadepäivien jälkeen kuivemmat kelit! Pääsee sitte mustikkaan ja täyttään talven mustikkavarastot. Jopa hellettä luvannu seuraavaksi viikoksi, joten ehkä jonkin tapaisia grillibileitäki voisi kehitellä...

Hassua muuten, että mulla kestää muutamia päiviä ennen kuin pääsen kunnolla maalaismoodiin. Sitä kun asuu kaupungissa niin sitä elää ja toimii erilailla. Huippua kun täällä ei paljon naamaa tarvi laitella ja voi hengata mauttomissakin kuteissa. :D En kuitenkaan kehdannut käydä kylällä kumppareissa kaupassa, vaikka sekään ei tällä perällä kauhea rikos olisi...

Tän vuoden hillakausi on ollu meän osalta fiasko. :D Meän viime vuoden huippupaikoilla ei sitten tänä vuonna ole hilloja ja niitä paikkoja on sitte saanu ettiä. Pikkasen kyllä pännii tämmöstä, joka mielellään ois vaikka sen kaks viikkoa putkeen hillassa. On niitä hilloja jonkun verran tullu, mut aika köykänen määrä. On tässä onneksi vielä aikaa tsekata suoalueita. Some on täyttyny hillakuvista eikä se helpota yhtään tätä hillakuumetta. Se kuuluisa hillakateus on paha, paha. ;) Hahaa ei sentäs, joskus näin.  

 

Jollain tapaa on semmonen odottava tunne. Ensinnäkin, mun blogi tekee muuton ihan pian. Mahtavaa päästä blogiyhteisöön, vieläpä sellaiseen, mihin enemmän kuin mielelläni liityn. Toiseksi, vajaa kolmen viikon päästä on legendaariset hillamarkkinat, tosin en oo ollenkaan varma, jaksanko markkinahulinoihin sen kummemmin lähteä. Kuitenkin, isoveli tulee silloin etelästä päin, taas joulun jälkeen. Markkinaviikonlopun jälkeen lähdetäänkin miehen kans kuukaudeksi reissun päälle, huh!  

  

Mut juu, on tässä vielä kovaa vääntöä ennen reissua ja pitää nyt tästä Suomen loppukesästäki nauttia. Ens viikolle on luvannu huippukelejä!

 

Nyt nukkumaan, zz!

I will show you that this is going to explode

      

Pumpulihäät

Tänään on ollut meän yksivuotishääpäivä. Eilen käytiin syömässä, mutta ei olla sen kummemmin juhlistettu, eikä ole väliksikään. En ole kaivannut rakettien pauketta ja ilotulistusten säihkettä. ;D

Ehkä sillein erikoisempi päivä, että tultiin viime yönä tänne maalle porukoille, missä vuosi sitten häitä vietettiin. Vuosi sitten tuossa pihalla oli iso teltta pystyssä ja iltabileet jo hyvässä vauhdissa. Oliha ne juhlat. <3

Tänään on ollut mahtava keli. Tein varmaan elämäni ensimmäisen kukkaseppeleen, käytiin yhdellä suolla poimimassa muutamat hillat ja nyt illalla kävin järvessä pesulla. Huomenna olis tarkoitus lähteä etsimään parempia hillapaikkoja. 

Tänään ois varmaan hyvä kirjoittaa siitä, kuinka onnentyttö olen, mutta olen sitä joka päivä. Eilen, tänään ja huomenna. Ja vielä vuosien päästäkin.

You rock!

   

*Yhteistyössä Seppälä

Kun multa kysyttiin, haluisinko seuraavan yhteistyöprojektin Seppälän kans liittyen uuteen urheiluvaatemallistoon, ajattelin ihan aluksi, että voi kauhea, ei taida tulla jakoa. Kyllähän mä urheilua harrastan, mut en mä ole mikään fitnessmalli. :D Sitten aloin miettiin laatikon ulkopuolelta ja tajusin, että (minäkin) olen ihanteiden orja. Miksen minä, suhkot normaalivartaloinen voisi esitellä urheiluvaatteita? Meitä on monenlaisia urheilijoita, ei ole vain niitä fitnessurheilijoita, jotka ovat eniten esillä. Ei niissäkään mitään vikaa ole, mutta määritteleekö se samalla sen mikä on sallittua ja mikä ei? 

Kun tarpeeksi toistaa jotain, siitä helposti tulee totuus. Esimerkiksi just että tietty ihannevartalo on se normaali vartalo. Oikeastaan me itse asetamme itsellemme rajat. Jos minä toimin toisin, ei se ole kiellettyä. En ehkä ole tämän hetken ihanteiden mukainen mutta mikä olisi parasta, että kelpaan ainakin itselleni näin, ihan julkisesti. Onha näitä ollu jonku verran uutisissa, että joku valokuvaaja on tehnyt kuvasarjan vaikka vastasynnyttäneistä äideistä tai joku supermalli on julkaissut itsestään rehellisen kuvan, selluliitteineen kaikkineen. Hyvä, yleisten normien kyseenalaistamiselle on aina tilaa.

   

Valehtelisin jos väittäisin, ettei sillä ole merkitystä, mitä urheilu tekee ulkonäölle. Mutta kuitenkin, jollain tapaa koko ajan enemmän arvostan niitä asioita, mitä muita hyötyjä urheilusta on. Enää ei tee mieli riuduttaa itseä vaan tehdä terveellisistä elämäntavoista yhä pysyvämpiä. Ennen olin ailahtelevaisempi, oli kunnon "tehokausia" ja sitten siitä meni maku, kun liian pakkomielteisesti teki jotain. 

Toisaalta oma ihanne on muuttunut ajan kans. Teininä sitä saatto ihailla semmosia superhoikkia "nukketyttöjä", nyt ihailen rohkeita naisia jotka kantaa itsensä upeasti, oli sitten laiha, hoikka, muodokas, pitkä, pätkä taikka mitä. Ja se asenne!!

Jos mietin omalta kohdalta, niin pyrin sitä asennetta kasvattamaan tekemällä hyviä tekoja itselleni, jonka kautta opin arvostamaan itseäni ja siten kantamaan itseni paremmin. 

Pyrin liikkumaan säännöllisesti, sillä liikunnalla on vaan niin iso vaikutus hyvinvointiin. Olen nykyisin fiilisliikkuja, enkä pumppaa salilla pakonomaisesti. Tykkään kyllä salitreenistä, mutta teen siellä treeniä fiiliksen mukaan - mulle sopii tällainen. Jos en jaksa jonain päivänä hulluna repiä, niin meen kävelylle tai uimaan. Tai sitten oon viikon liikkumatta jos siltä tuntuu, ei kyllä haittaa. Mutta sitten jos sen liikkumattoman viikon jälkeen olo on tukala, niin silloin sillä on väliä ja parhaan fiiliksen saan, kun liikun. Tällein yritän säädellä omaa liikkumista, tavoitteena aina hyvä olo.

Syömisen kans oon päässy siihen pisteeseen, etten siihen enää suuremmin kiinnitä huomiota. Kun syön enimmäkseen terveellistä ruokaa, niin voin välillä huoletta herkutella kun siltä tuntuu. Tykkään kuitenki niin paljon erilaisista terveellisistä ruuista, ettei tunnu ollenkaan pakkopullalta. 

Mä en ole ravintoexpertti, mutta nää on toiminu mulla..

->Oon kehittäny itelle sellasia terveellisiä herkkuja, joihin tulee himo. Mulla esim. kunnon munakkaat, missä herkkusieniä, pilkottuja kinkkuviipaleita, paprikaa, kesäkurpitsaa, chiliä..mausteita unohtamatta

->Syön säännöllisesti aamusta lähtien, niin ettei ehtis tulla kova nälkä missään vaiheessa

->Vältän makaronia ja muuta pastaa, sekä leivän puputtamista. Syön mielummin riisiä. Ei oo kuitenkaan vakavaa, vaikka silloin tällöin tuliski syötyä joku kermapasta, mutta niin, että ruoka on pääsääntöisesti kasvispainotteinen

->Teen herkullisia salaatteja, joissa en pihistele fetajuustoja (öljyllä)

->En kiellä itseltäni varsinaisesti mitään ruoka-ainetta. Kun syön kunnon ruokaa säännöllisesti ja tarpeeksi, ei tee niin mieli napostella

->Yleensäki en halua suhtautua ruokaan mitenkään neuroottisesti, vaan pidän ruokaa nautintoaineena ja luonnollisena asiana

->Sipsien sijaan popcorneja, niitä syön harva se ilta

->Nukkumisesta en halua tinkiä! Kuten varmaan monet sen tietävät ;) Virkeänä tekee mieli liikkumaan eikä tuu samanlain mielitekoja kuin väsyneenä

->Ja se supertärkeä..vesi! Vettä aamulla, vettä päivällä ja vettä illalla. Vaikkei aina ois janokaan

Ja sitten näistä Seppälän urheiluvaatteista. Annan näistä täyden suosituksen! Materiaali tuntuu vaan niin hyvältä iholla ja vaatteet muutenki miellyttää silmää. Noita pitempilahkeisia housuja on Seppälässä myös tuon topin kuosissa, jotka jäi vähän poltteleen! Vaikka noita mustia ja topin kuosissa olevia housuja löytyy myös kaprimallissa, niin halusin nimenomaan pitkälahkeiset housut, kun oon nyt innostunu liikkuun luonnossa.

Puolikin tuntia riittää

En oo toukokuun jälkeen käyny kunnon juoksulenkeillä ja nyt tän illan lenkin jälkeen taas ihmettelen miksen.

Kesäkuussa kävin vaan salilla ja uimassa, ja kävelylenkeillä. Salilla kyl tulee vedettyä aluksi crosstrainerilla tai juoksumatolla mutta on se jotenki niin eri käydä juoksemassa niin, että hiki virtaa. Ja luonnossa vieläpä! Nyt kun kävin pitkästä aikaa kunnon juoksureitillä niin eipä nuo kaupungin asfalttitiet enää paljon houkuta...jotenki oli unohtunu kuin mahtavaa on juosta luonnossa.

Oon huomannu yhen sellaisen asian joka tahtoo mulla joka kesä toistua. Heinäkuu on selvästi mulla sellasta hyvinvointiin panostamisen aikaa. En tiiä mikä siinä oikee on...mut luulen että sillon ku toukokuun lopussa alkaa olla kesäkelit ja usein viikonloppuisin tekee mieli juhlia kesää, niin jotenki salakavalasti passivoituu ja keskittyy nautiskeleen..viimeistään juhannuksen jälkeen alkaa kroppa hälytellä muutoksen tarpeesta. Eipä siinä, ei siinä mitään väärää ole vaikka koittaski tästä Suomen lyhyestä kesästä ottaa kaiken irti. Jossain vaiheessa se jatkuva hyvän olon tunne kuitenki alkaa painamaan enemmän vaakakupissa kun joka lauantainen/sunnuntainen pikkudarpula ja alkuviikon pöhötys ja passiivisuus.

Tuosta otsikosta puheen ollen. Kävin juokseen sen puoli tuntia hyvää vauhtia ja se oli ihan riittävä aika näin alkuun, kun en ole toukokuun jälkeen käyny juoksemassa, jossei viime lauantaisia jalkapalloiluja lasketa.. Ensimmäiset 5 minuuttia oli tuskaa, kun rintaa pisti eikä jalka meinannu nousta. Viis minuuttia juoksin ja kävelin. Sitten lähin sopivalla sykkeellä juokseen ja puolen tunnin jälkeen oli kyllä ihan paras fiilis. Kirosin itteä miks sitä on ollut niin laiskapeppu. Kuten aina, niin ei se tarvi kuin tuon yhden kerran niin sitä on jo koukussa, endorfiinit, syytän teitä! Saattaa kuulostaa paasaukselta, mutta kunnon sykeliikunta on kyllä sellanen terveysteko niin omalle keholle kuin mielellekin. 

Tässä tän hetken suosikkipitkäsoitto the best dance music anni '90-2000 !!

Ton saa ladattua koneelle ja koneelta soittimeen, kun laittaa tuossa osoitteessa youtuben eteen "lataa" eli 

https://www.lataayoutube.com/watch?v=u4YZ4PCnXD0    

ja vaihtaa auki tulleella sivulla muodoksi mp3 (pelkkä ääni). Tietty ois se helpompi kuunnella suoraan puhelimen kautta tuota mutta ite tykkään kuunnella mp3-soittimella, ettei ainakaan musiikki pätki netin takia.  Kuuntelen monesti myös omia spotifyn offline-listoja, mut tykkään nimenomaan noista youtuben pitkäsoitoista. 

Juuh..täytyy toivoa ettei tuu viikonloppuna turhan hyviä terassikelejä. ;D Sadetta se on ainakin luvannu!

Life is not so black and white

   

 

Hillapeto on kohta irti